| |
|
|
Hyvää (tekevää) Joulua!
Viikolla satoi ensilumi, eikä ensimmäiseen adventtiinkaan ole enää kuin muutama viikko. Joulu ja siten myös jokavuotinen päänvaiva, joululahjat, ovat siis taas kerran ihan ovella. Vaan kerrankin minä olen valmistautunut hyvissä ajoin!
|

Ennen kuin yllyn kehuskelemaan reippauttani, lienee minun syytä kertoa olleeni hienoisessa etulyöntiasemassa moniin muihin verrattuna. Kouluni jokaviikkoisilla niin kutsutuilla pajatunneilla olen nimittäin päässyt jo elokuusta alkaen valmistamaan omatekoisia lahjoja perheelleni. Jotta saan pidettyä heidän jännityksensä yllä aattoiltaan asti, paljastan vain kuluneen syksyn aikana mm. muovanneeni savea, polttokuvioineeni puuta, huovuttaneeni villaa sekä kaivertaneeni kiveä.
Jo alkusyksystä sain myös sähköpostiini vinkin mitä mainioimmasta lahjaideasta, kun erityisesti eläinten hyvinvoinnin ja paremman kohtelun puolesta puhuva naisten toimintaryhmä ilmoitti painattamistaan seinäkalentereista vuodelle 2008. Kalentereiden myyntituotto tullaan käyttämään kokonaisuudessaan ryhmän itsensä sekä paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen tekemään eläinsuojelutoimintaan. Halusin itse ehdottomasti ostaa kalenterin ja sain myös äitini innostumaan ajatuksesta. Lopulta tilasimme kalenterit paitsi itsellemme ja hankimme niitä myös joululahjoiksi ystäväperheisiimme. | 
Hankkimatta olivat kuitenkin vielä ehkä kaikkein hankalimmat lahjat: joulumuistamiset ystävilleni. Äitini oli jo viime vuonna hankkinut muutamille omille ystävilleen joululahjaksi Kirkon ulkomaanavun Toisenlaisen lahjan. Niissä ajatuksena on lahjoittaa Kirkon ulkomaanavun kautta jonnekin apua tarvitsevalle alueelle esim. vettä, puuntaimia tai moskiittoverkko jonkun sellaisen ihmisen puolesta, jolla ns. ”on jo kaikkea”. Omista ystävistäni monet – ja minä itsekin – toki koen toisinaan miltei välttämätöntä tarvetta saada esim. uudet farkut, mutta vähän laajemmasta perspektiivistä katsoen elämme ystäväpiirissämme enemmän kuin yltäkylläistä elämää. Siksi päätinkin ehdottaa ystävilleni seuraavaa: kokoamme kaikilta kunkin kukkarolle sopivan pienehkön rahamäärän ja yhteissummalla lahjoitamme toinen toisillemme yhteistuumin valitsemamme toisenlaisen lahjan. Myönnän hieman jännittäneeni ystävieni reaktioita ideaani, mutta nyt voin sanoa sen osuneen ja uponneen kohteeseensa täydellisesti. Ystäväni nimittäin innostuvat ideastani vähintäänkin yhtä paljon kuin minä. Tällä hetkellä sähköpostimme käyvätkin kuumina meidän lähetellessämme toisillemme lahjaehdotuksia Toisenlaisten lahjojen laajasta valikoimasta!
Teksti: Suvi Peltola
|
|