Niin kauas kuin muisti kantaa on rakennusalalla ollut puutetta ammattityövoimasta. Viime vuosina on merkille pantu, että työnestoon tarvitaan virkakoneistoa. Melkoinen tollo euroja pitää työantajan löytää ennenkuin kotimaisen tekijän puntti työmaan suuntaan vipattaa.

Ei ihme jos Suomalaisia voimia ei raskaisiin rakennustöihin löydy. Työvoiman rekrytointi on vuosikaudet siirtynyt työvoimatoistoista baareihin ja pubeihin. Käskynjako  ja työohjeet annetaan olutlasin ääressä. Palkka maksetaan cash mutta vasta kun urakka on tehty

Mutta eipä ihme miksi hämärähommat kiinnostavat. Kirvesmiehen kirjapalkka liikkua ammattiryhmittelyn mukaan 9:stä eurosta 15:een euroon ja kun siitä napataan verot niin siinä ei juurikaan euro naura. Mieluummin istuu kotisohvalla ja katselee Emmerdalea. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on 70 euron luokkaa per päivä ja siihen jotkut vielä saavat asumistukia, toimeentulotukia, lapsilisiä ja kodihoitotukea. Revi siitä huumori. ” Hullu töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä ”

Pienellä päässälaskullakin ei sovi ihmetellä, miksi harmaat tulevat. Osa yhtiöistä käyttää pimeää työvoimaa ehdoin, että osa palkasta haetaan työttömyysturvan kautta – eli työntekijät ohjataan Kelan asiakkaiksi.

Rakennusallalakin veromenetys on 300 milj.  euroa eli 15 000 miestyötuntia. Pimeän työn tekijöitä liikkui rakennuksila 20 000. Joka kymmenes teki pimeänä. Är-ällää olisi kunnioitettava ja sopimuksia ennenkaikkea, mutta edes rakennusliitto ei halua nostaa omia jäseniään tikun nokkaan..

Verohallitus päätti 1996 perustaa työryhmän Markku Hirvosen johdolla pimeän voiman kokonaan poistamiseksi Suomen kartalta. Miten on käynyt ? Pimeä työvoima ei kun lisääntyi.

Pimeästä työvoimasta puhuttaessa ei suinkaan kyse aina ole ulkomaalaisista.  Kyllä suomalaiset sekä työn välittäjinä, että sen tekijöinä-jopa työttömyyskortistossa olevat ovat myös alennusmyynnissä mukana. Kysymys ei ole mistään joulun jälkeisestä alennusmyynnistä.  Niissähän sentään löytyy vastuunkantaja palautusoikeuksin ja ostaessasi halvennetun tavaran et tee rikosta. Toista se on rakentamisen alessa, jos se tehdään pimeänä työnä hyödyntäen. Vastuukysymykset ovat epäselvät ja syyllistytään törkeään veropetokseen.

Toivoimapolitikka menee aina vaan kimurantimmaksi. Firmat siirtävät toimintaansa entisiin reservaatteihin halvan työvoiman maihin. Suomeen jää vaan työttömiä ja työllisyysrajoitteisia erinäinen määrä. Avuksi laivataan ale-duunareita. Yhdensuuntaista bilateraalista työvoiman vaihtokauppaa.

Kuitenkin me olemme tunnetusti työtä pelkäämätön kansa. Me penemme vaikka työn viereen maata.  Harmaat tulevat. Ei auta mitkään verotunnisteet. Eivät ole tähänkään asti auttaneet.

Toppuutti Keijo Wääri

Lama lisää yleensä kaikkien kurjuutta, mutta tämän laman aikana monella suomalaisellaon mennyt paremmin kuin koskaan. Palkat ovat nousseet, ostovoima kasvanut ja asuntojen arvokin kohonnut.  Samalla kansan kahtiajako on syventynyt. Tekikö lama Suomestakin luokkayhteiskunnan?

Taloudessa on paljon epävarmuutta, tiedot kertovat positiivisesta kehityksestä.  Moni ekonomisti onkin sitä mieltä, että nousu on alkanut. Joskin Kreikan kriisi saattaa pistää kapuloita rattaisiin. Jos työpaikkasi on säilynyt, mietit ehkä että mikä kumman lama ?
Taloutesi saattaa olla tukevampi kuin ennen lamaa, sillä palkat ovat nousseet, verot laskeneet ja lainojen korotkin painuneet alas. Veromaksajien keskusliitto on laskenut, että viime vuonna palkansaajien ostovoima parani yli viisi prosenttia, eli enemmän kuin minään muuna vuonna 2000-luvulla.  Työmarkkinoiden sisällä olevilla menee nyt jopa hurjan hyvin. Sen sijaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien tilanne on lähes hälyyttävä. Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa ennätystahtia. Kahtiajakautuminen näyttää selvästi jyrkkenevän.

Ne joilla on, hyötyvät, mutta niiltä joilla ei ole kupataan.

Tuloerojen kasvu lienee tietoista politiikkaa. Vaikka lamaa ei vielä voida julistaa täysin voitetuksi, muistuttaa nykytilanne viime laman jälkeistä tilannetta. Silloin vakituisessa työsuhteessa olevien olevien tilanne parani, mutta pitäaikaistyöttömien asema huononi.
Tuloerojen kasvu näkyy köyhyysrajan alapuolellakin. Etäisyys köyhyysrajasta on kasvanut.
On todennäköistä, että verotusta ei enää höllätä, vaan päinvastoin aletaan kiristää.
Ensimmäisen kerran sitten sitten viime laman tavallisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima alenee ensi vuonna.
Vaikka verotuksen progressiolla voidaan halutessa tasata tuloveroja, verojen kiristäminen ei yksin paranna köyhimpien asemaa.
Jos vaikeuksissa olevien asemaa halutaan parantaa, sosiaaalietuuksia pitäisi nostaa.
Mitä parempi työllisyysaste on , sitä useampi köyhäkin voi parantaa toimeentuloaan.
Suomi alkaa olle pian samanlainen luokkayhteiskunta kuin Englanti.
Jos tuloerojen ja köyhyyden kasvu jatkuvat, sillä on vaikutuksia myös yhteiskunnan luokkaluonteeseen.
Hyvä koulutus on tärkeä ja keskeinen asia koko yhteiskunnassa.
Toinen merkittävä tekijä ovat terveyspalvelut.Yleensä hyvin toimeentulevat ovat terveempiä kuin köyhät. Terveyspalveluita ei saa raunioittaa eikä myös unohtaa koulutuksen tärkeyttä.

SEL:n kesäpäivillä lauantaina 27.8.2011 puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen puhui yhdeksälle sadalle kuulijalle elintarvikkeiden hintojen ja rakenne- ja hintakehityksestä.
Kauppa ja teollisuus salaavat hintojen koostumisen. Lienee varmaa, että kuluttajat maksavat elitarvikkeiden hinnoissa . Uusia automarketteja ja liikenne-asemia rakennetaan niiden rakentamiskustannukset me kuluttajat maksamme elintarvikkeiden hinnoissa vastaan panematta.
Kauppa ja teollisuus salaavat hintojen koostumuksen. Meillä kuluttajilla on vähintään oikeus tietää mistä ruoan hinta koostuu. Ja erityisesti, kun paljon puhutaan kotimaisen ruoan kalleudesta.
On syytä kysyä onko kotimaisessa elintarvikeketjussa välistävetäjiä, jotka nostavat kuluttajahintoja ja heikentävävät kotimaisen ruoan kilpailuasemaa.
Selvää on, että Suomessa ruoka maksaa kilpailun puuttumisen takia kipurajoille asti.
Iso ruokalasku johtuu suomalaisesta systeemistä, jonka pelisäännöt määräävät Kesko ja S-ryhmä.
Suurten liikekeskusten monopolimylläys alkaa näkyä jo Forssassakin. Prisman jälkeen entisen polisiaseman tienoolle Rautatienkadun varteen rakennetaan piakkoin Sale. ABC – liikenne-asema on olemassa Matkailijakadulla . Mistä sitten löytynee asiakkaita Osuukauppa Hämeenmaan Forssan valloitukselle ?