Se on sitten valmistava viikko lähtenyt liikkeelle, ensi viikolla on ensi-ilta ja töitä on vielä ainakin kaksisataa kilometriä jäljellä. Tiistaina meillä oli läpimeno. Taas oli tyypillistä tiistaita. Näyttämöllä laiskaa taaperrusta, näyttelijöillä ei ajatuksen hiventäkään mukana. Naamaa kyllä illisteltiin vähän siihen suuntaan kuin on harjoiteltu, mutta… Tästä harjoituksesta parasta on muistaa vain se miten tätä ei saa tehdä. No monta kertaa huonoa harjoitusta seuraa hyvä eli näyttelijä menee ns. itseensä ja käy läpi juttua yöpetillä ja katso, seuraava harjoitus onkin sitten loistava. Huono harjoitus parhaimmillaan sysää asioita liikkeelle kohti lopullista maalia eli turhia harjoituksia ei ole olemassakaan.
Severi puurtaa valojen ja äänien kanssa lippis sauhuten. ja jälkeäkin alkaa vähitellen ilmestyä näyttämölle. Pienin askelin mennään kohti finaalia, mutta mennään kuitenkin.
Keskiviikkona meillä oli lauluharjoitus, vain ja ainoastaan laulettiin. Lukanderin Seppo oli harjoituttamassa ja meiniki oli mukava. Laulut saivat taas uusia sävyjä ja ennen kaikkea porukka sai vahvistusta rytmiseen osaamiseen. Kiitokset Sepolle! Teknisellä puolella meillä sitten riittääkin pähkäilemistä.
Olemme hieman ihmeissämme miten saamme miksattua äänet saliin edes siedettävän kuuluisina ja samalla varmistaen, että näyttelijät kuulevat nauhan ja pystyvät laulamaan. Huomenna on näyttelijöiden kasvokuvaus.
Kävin Liisan kanssa läpi miltä kunkin pään pitäisi näyttää ja missä vaiheessa puvustuksen valmistus menee. Kiire tulee! Vaittisen Marja on taas kerran tullut puvustajan avuksi. Iso hatun nosto Marjalle, sillä hän tekee hienoa ja tärkeää työtä teatterin taustajoukoissa. Siihen porukkaan olisi mukava saada täydennystä, tämä niin kuin pienenä vinkkinä teille jotka mietitte teatteria harrastuksena, muttei ole ikinä tullut lähdetyksi mukaan seuroihin. Ei muuta kuin tervetuloa… ”Jokainen ihminen on teatterin arvoinen”!
Seppälän Ristosta on tullut teatterin eräänlainen hovikuvaaja. Tämä Hirmuinen Ämmä on aika mones produktio missä Risto on mukana. Minusta hän tekee hyvää jälkeä kamerallaan. Ristolla on erinomainen näyttämöllisyyden taju ja kuvan jälki on sen mukaista.
Torstaina siis kuvattiin näyttelijöiden kasvot. Näin samalla ensimmäisen maskisuunnitelman. Kiitos kuuluu jälleen Enbergin Kirsille suunnitteluideoista. Naamat näyttivät melko toimivilta. Joitain värivahvennuksia ja voimakkuuksia pitää vielä säätää ja hioa.
Kuvauksen jälkeen menimme näytelmän läpi. Niin kuin eilen arvelinkin, niin töitä oli tehty yöpetillä. Nyt tuntui ensimmäisen kerran, että näyttelijät veivät näytelmää eikä näytelmä näyttelijöitä. Olipa hiton hyvä läpimeno. Myös Severi ja Janne ajoivat sitä valo- ja äänimateriaalia mitä oli olemassa. juttu alkoi näyttää ihan lopulliselta näytelmältä. No ei nyt ihan sentään. Läpimenosta löytyi vielä paljon hiottavaa ja tarkennettavaa. Muutamassa kohtauksessa on ylimääräistä jahkailua mikä täytyy saada pois. Lisäksi joitain äänitehosteita ajetaan tarpeettoman paljon, täytyy yksinkertaistaa… Lienee myös viisasta, että käytämme esirippua…
Lauantaille olin ajatellut sekä lauluharjoituksen ja että aloittaisimme ns. pitkän läpimenon jonka päättäisimme tiistaina. Saahan sitä suunnitella. Käytimme koko päivän lauluharjoitukseen, mikä oli ihan hyvä juttu. Lukanderin Sepon johdolla näyttelijät lauloivat, lauloivat ja taas lauloivat. Kävimme myös laulut koreografioiden kanssa läpi lisäillen uusia pieniä juttuja ja koko ajan vahvistaen jo tehtyä. Tässä vaiheessa on myös viisautta keskittyä yhteen asiaan, eikä touhottaa tuhatta ja yhtä koko ajan.
Samanaikaisesti lauluharjoituksen aikana Severi korjaili ja lisäsi valoja. Iso kiitos Severin lisäksi on osoitettava Ketolan Kimmolle. Kimmo on pyörinyt ja kiipeillyt kattoon Severin ohjaajana ja opastajana. Kimmo on teatterin pitkäaikaisia osaajia. Minusta on hieno ja arvokas asia, että häntä kiinnostaa siirtää osaamistaan uusille sukupolville. Teatterin tekeminen on eräänlaista käsityöläishommaa, missä asioita opitaan paljon mestari ja oppipoika suhteella. Meillä on muutama erikoisesine näyttämöllä.
Sampsa Jaakkola sai ne lauantaiksi valmiiksi ja toi näytille. Vautsi! Se on mestarimies tämä Sampsa, jo pelkästään näitä esineitä kannattaa tulla katsomaan.
Ensi-ilta on sitten viikon päästä. Paljon on vielä tehtävää, joten näyttää tulevan pitkiä iltoja ensi viikolla, mutta eiköhän se ole sen arvoista. On tämä mukavaa hommaa…
